12. luukku

 

Vappu

Suomessa juhlitaan useita juhlapäiviä jo niitä edeltävänä päivänä, aattona. Myös vapun vietto aloitetaan jo vappuaattona. Monissa kaupungeissa patsas saa ylioppilaslakin: Helsingissä Havis Amanda, Turussa Lilja ja Tampereella Suomen neito. Patsaan lakittavat haalaripukuiset opiskelijat, ja juhlintaa sävyttää usein alkoholin käyttö. Patsaan lakituksen alkuperästä ei ole varmuutta. Helsingissä ja Turussa lakitusta on tehty jo 1900-luvun alussa.

Vapusta alkoi aikanaan kausi, jolloin alettiin kantaa päässä valkoista ylioppilaslakkia tumman talvilakin sijaan. Nykyisinkin ylioppilaat ja myös muut kouluistaan valmistuneet muistelevat opintosaavutuksiaan kantamalla vapunpäivänä oman alansa lakkia.

Vapun päivä on kalenterissa suomalaisen työn päivä. Keväisen juhlapäivän juuria voidaan tavoittaa Yhdysvaltain työläisten mielenosoituspäivästä saakka. Ammattiliitot järjestävät mielenosoitusmarsseja yhä vappuisin. Ensimmäinen marssi tunnetaan vuodelta 1898, jolloin marssittiin raittiusaatteen vuoksi. Hiljalleen alettiin marssia työväenaatteen ja parempien työolojen puolesta.

Vappua vietetään kevään kynnyksellä. Monissa muissa maissa kevät on tällöin jo pitkällä, mutta Suomessa vapun säätila voi olla hyvin ailahtelevainen. Aiemmin kevätjuhlaa vietettiin touko-kesäkuun vaihteessa tai Floran päivänä toukokuun puolivälissä, mutta sittemmin vakiintui juhlapäiväksi toukokuun ensimmäinen. Kevään juhlinta näkyy karnevaalitunnelmana: pillejä soitetaan, serpentiinit liehuvat ja vappuhuiskia heilutellaan. Ilmapalloja myytiin ensimmäisen kerran Helsingissä vappuna 1903. Silloin kaikki pallot olivat pieniä ja yksivärisiä. Pallot tulivat Pietarista Viipurin kautta ja olivat huippumuodikkaita. Lasten lisäksi myös aikuiset saattavat pukeutua naamiaisasuihin.

Vapunpäivänä lähdetään piknikille puistoon. Vapun herkkuja ovat sima, munkit ja tippaleivät. Siman ja munkkien valmistus on opittu 1700-luvulla ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjasta. Pappilassa saattoi olla keväiset juhlat, jossa näitä herkkuja tarjoiltiin. Kirkollisiakin juuria vapulla on: sitä vietettiin keskiajalla abbedissa Walburgisin, Pyhän Valpurin mukaan.

SIMA

4 l vettä
250 g fariinisokeria
250 g sokeria
1–2 luomusitruunan mehu
1/5 tl tuorehiivaa (herneen kokoinen pala)

Pullotukseen
sokeria, rusinoita

  1. Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Lisää loput vedestä sekä sitruunamehu joukkoon, anna jäähtyä kädenlämpöiseksi.
  2. Liuota hiiva nestetilkkaan ja sekoita nesteeseen. Anna käydä huoneenlämmössä noin 1 vrk.
  3. Pullota sima. Lisää jokaiseen pulloon 1 tl sokeria ja muutama rusina. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan. Viileässä valmistumisaika on noin viikko, huoneenlämmössä noin 3 päivää. Paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia.
  4. Säilytä valmis sima viileässä ja käytä viikon kuluessa.

Lähteet

Ojanen, Virpi 2007. Laskiaisesta Luttuun. Kirjapaja Jyväskylä.

Korolainen, Tuula ja Tulusto, Riitta 2014. Lasten oma vuosikirja. keskus 2014.

Suuri perinnekirja. Karisto 1999.

Helakisa, Kaarina ja Lumme, Leena 2012. Suomen lasten juhlakirja. Otava 2012

www.dansukker.fi (Luettu 29.4.2017)