77. luukku – joulupukki

Museovirasto / Pietinen 1948

Joulupukki lienee tunnetuin suomalainen maailmalla – hänet tunnetaan jopa rallikuskeja, kapellimestareita ja muumeja paremmin. Matkailumainoksissa ja tavarataloissa partansa takaa hohotteleva punatakkinen setä on kuitenkin aika kaukana alkuperäisestä, oikeasta joulupukista. Punainen takki on Amerikan tuliainen 1950-luvulta. Perinteisesti Suomessa joulupukki on pukeutunut harmaaseen turkkiin. Joulupukki oli itse asiassa ennen aika pelottavan näköinen ilmestys.

Suomalaisessa pukkiperinteessä tunnetaan mm. joulupukki, kekripukki, nuuttipukki sekä joulukoristeena käytettävä olkipukki.

Olkipukki

Kekripukki oli pelottavan näköinen olento, jonka sisällä oli karhuntaljan alla kaksi miestä kauhat sarvina, kirves kuonona ja luuta häntänä.  Kekripukki kierteli kekrin eli sadonkorjuujuhlan aikaan loppusyksyllä talosta taloon vaatien kestitystä. Jos tarjoilua ei ollut, pukki saattoi suuttua ja uhata rikkovansa talon uunin.

Sarvipäiset nuuttipukit olivat nuoria miehiä, jotka kulkivat nuutinpäivänä, 13.1.,  talosta taloon kerjäämässä joulusta jääneitä herkkuja ja olutta. Asuna oli nurinpäin käännetty turkki ja tuohinaamari. Pukki saattoi joskus jakaa lahjoja kilteille lapsille ja risuja tuhmille.

Kekri- ja nuuttipukit ovat vuosien saatossa päässeet unohtumaan. Joulupukki sen sijaan voi hyvin, ja nykyisin tuntemassamme joulupukissa on jäänteitä nuutti- ja kekripukista yhdistettynä eurooppalaiseen myyttiin Pyhästä Nikolauksesta, joka jakoi lapsille lahjoja.

Joulupukki asuu puolisonsa joulumuorin ja apulaistensa, joulutonttujen, kanssa Lapissa Korvatunturilla Savukosken kunnassa. Heidän seuranaan asuu poroja. Korvatunturilta lähdetään matkaan porojen vetämällä reellä jouluaaton aattona.

Joulupukin vierailu on odotettu ohjelmanumero monissa perheissä jouluaattona. Joulupukin vakiokysymys on: ”Onko täällä kilttejä lapsia?”. Pukki ilahtuu, jos hänelle lauletaan joululauluja. Ihan joka kodissa hän ei ehdi vierailemaan jouluaaton aikana. Silloin joulupaketit ilmestyvät salaperäisesti kuusen alle tai eteiseen.