64. luukku – kynttilä

Turun museokeskus

Kaksi kynttilää ikkunalla itsenäisyyspäivänä, hautausmaan kynttilämeri, kynttilät synttärikakussa, joulukuusen kynttilät. Kynttilät liittyvät meillä iloon ja suruun, ne tuovat valoa pimeään ja hieman lämpöä kylmyyteen. Kynttilänvalossa luettiin ja tehtiin askareita aikana, jolloin sähkövaloa ei vielä ollut. Nykyään sytytämme kynttilän, kun vietämme juhlia tai muistelemme edesmenneitä. Sähkökatkon sattuessa kynttilät ovat tarpeellisia.

Suomen ensimmäinen teollinen kynttilätehdas, Havi, perustettiin vuonna 1829 Viipurissa Havin kaupunginosassa. Talvisodan puhjettua tehdas evakuoitiin Riihimäelle, jossa se toimii yhä.

Kynttilät valmistetaan steariinista tai öljyperäisestä parafiinista. Myös mehiläisvahasta tehdään kynttilöitä. Kynttilöitä voi tehdä myös itse, joko kastamalla tai muottiin valamalla.

Museovirasto / Esko Aaltonen

Kynttilöiden valmistus kastamalla

Tarvikkeet: kattila ja kansi, steariinia, sydänlankaa, puukko tai veitsi, tikku

Laita kattilaan vettä ja steariinia veteen kellumaan. Lämmitä varovasti, kunnes steariini on sulanut.

Solmi sydänlangat tikkuun roikkumaan. Kasta langat varovasti steariinin pinnalle, jotta niihin imeytyy steariinia. Suorista langat ja anna kuivua.

Kasta langat kattilaan ja nosta pois. Odota, kunnes steariini on jähmettynyt. Toista niin monta kertaa, että kynttilä on sopiva. Anna kynttilöiden kuivua. Irrota ne tikusta ja leikkaa pohjat tasaisiksi.

Ohje: Elina Koskelainen & Heikki Saure (toim.): Perinnetaidot – käsikirja kaikille. SKS 2014.