56. luukku – pajupilli

Kuva: Teuvo Kanerva, Museovirasto

 

Tein minä pillin pajupuusta,

toki vain pajupuusta.

Hei, soreasti koreasti pillini soipi,

toki vain pajupuusta.

Hei, soreasti koreasti pillini soipi,

toki vain pajupuusta.

 

Pajupilli on pajusta valmistettu pieni huilu. Paras aika pajupillin valmistamiselle on touko-kesäkuussa, jolloin paju on pehmeää ja siitä saa kuoren irti kokonaisena. Pajunoksaa ei voi katkoa mistä tahansa vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Kannattaa valita mieluummin vanha kuin nuori paju, koska vanhassa puussa on vahvempi kuori ja näin pillistä tulee kestävämpi.

Tarvitset:

  • sormenpaksuisen ja suoran n. 15 cm pitkän pajunoksan, jossa on kuori paikoillaan. Myös pihlaja ja harmaaleppä käyvät.
  • puukon

OHJE

  1. Leikkaa kepin toinen pää viistoksi. Jätä kärki tasaiseksi. Tästä tulee suukappale.

2. Tee noin 2-3 cm päähän vinosta päästä pieni lovi, joka ulottuu puuainekseen.

3. Tee puukolla kuoren paksuinen viilto oksan ympäri 5-10 cm päähän lovesta.Irrota kuori varovasti viillon ja soittopään välistä. Koputtele ja kierrä kuorta edestakaisin, jotta se löystyy. Kuori täytyy saada ehjänä irti.

4. Kun kuori on irti, veistä soittopään ja loven välistä pieni palanen pois pinnasta.

5. Suurenna lovea hieman. Loven syvyys vaikuttaa pillin ääneen. Jos lovi ei ole tarpeeksi syvä, pilli ei soi lainkaan.

6. Pujota kuori takaisin paikoilleen. Pajupilli on valmis.

Valmis pilli kannattaa säilyttää veteen upotettuna, jotta se ei pääse kuivumaan. Kuivuttuaan pilli ei enää soi.