49. luukku – nimipäivät

Tapa viettää nimipäivää juontaa juurensa katolisen kirkon pyhimyskalenteriin, jossa kullakin pyhimyksellä oli oma juhlapäivänsä. Saksan ja Ruotsin kautta nimipäivien vietto levisi Suomeen 1700-luvulla, ensin kaupunkeihin säätyläisten keskuuteen ja länsirannikolle. 1800-luvulle tultaessa nimipäiviä vietettiin jo koko maassa. Oli syntynyt oma, suomalainen nimipäiväkalenteri.

Alussa nimipäivien vietto oli yleisempää kuin syntymäpäivien, koska aina ei varmuudella tiedetty kunkin tarkkaa syntymäpäivää. Suomessa nimipäivät ovat rytmittäneet vuodenkiertoa: Erkin päivänä kylvettiin herneet, Eskon päivänä nauriit, Vilhelmiinan päivänä päästettiin karja ulos, Jaakko heitti kylmän kiven veteen ja Liisa toi liukkaat kelit. Vieläkin vietämme mm. tapaninpäivää ja nuutinpäivää.

Vanhoihin nimipäiväperinteisiin kuuluu päivänsankarin herättäminen aikaisin aamulla laululla, torvisoitolla tai pistoolin laukauksella. Naamiaispukuiset onnittelijat heittivät päivänsankarin yläilmoihin hurraa-huutojen säestyksellä. Naimattomia voitiin kiusoitella tuomalla sänkyyn seuralaiseksi suuri olkinukke.

Aikuisten nimipäiväkutsuilla on nautittu perinteisesti kahvia ja vehnärinkeliä, lasten ja nuorten juhlissa on ollut muuta tarjoilua. Erilaiset piirileikit ja tanssit ovat olleet suosittuja, tanssiminen saattoi jatkua aamuun asti. Lahjoiksi annettiin kortteja ja pieniä tauluja, joihin oli kirjailtu runoja. Nimipäiväsankarille koristeltiin usein pieni nimipäiväpuu tai nimipäiväsalko, kesällä tehtiin kukkaseppeleitä.

(Lähde: Minna Saarelma, Nimipäiväjuhlat. Kirjapaja 2006.)

 

Nimipäiväsankarille on laulettu esimerkiksi näin:

Kuuleppas Liisa ja aukase se ovi!

Täältä tulee sisälle se nimipäivähovi.

Tuuli se puhaltaa ja puiden latvat liehuu

jokos sinun Liisa kulta kahveepannus kiehuu?

 

Tämä seuraava nimipäiväleikki tunnettiin eri puolilla Karjalaa ja Itä-Karjalaa.

 

Liisan nimipäiville

Suuren kakun paistamme                        Piiriotteinen piiri pyörii päivänsankarin ympärillä

Se on näin korkea!                                                        Piiri nostaa kätensä korkealle ilmaan

Se on näin matala!                                                         Piiri menee kyykkyyn

Se on näin leveä!                                                           Piiri suurenee niin paljon kuin kädet antavat myöten

Se on näin kapea!                                                          Piiri juoksee keskelle päivänsankarin luo

Kakkumme, kakkumme!                          Päivänsankari tanssii keskellä ja piiri taputtaa tahtia.

Tanssi meidän kanssamme!

Tanssi meidän kanssamme,

kunnes uuden löydämme