18. luukku – Kirkonrotta

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Grünberg Constantin.

 

Leikkijät valitsevat keskuudestaan lorulla rotan. Rotta kääntyy kasvot seinään päin, muut leikkijät asettuvat piiriksi hänen ympärilleen. Joku pistää rottaa sormella selkään. Nyt rotta kääntyy, silmäilee leikkijöitä, joista yksi kysyy: “Kuka?” Rotta koittaa arvata, kuka pisti häntä selkään ja arvaa esim. Juha.

Juha: “Onko totta?”

Rotta: “Niin totta kuin kirkonrotta!”

Juha: “Määrää matka.”

Rotta: “Kaksi kertaa talon ympäri juosten.”

Juha ei ollut pistänyt sormella rottaa, joten hän vastasi: “Ala mennä.” Jos pistäjä olisi ollut Juha, Juha olisi lähtenyt kiertämään taloa.

Rotan kiertäessä muut menevät piiloon. Kierrokset tehtyään rotta huutaa: “Rotta on kotona!” Sitten hän aloittaa piiloutuneiden etsimisen. Nähdessään jonkun rotta juoksee aloituspaikalla, lyö seinään ja huutaa: “Pekka rotta!” Jos Pekka kuitenkin ehtii ensin, hän saa huutaa: “Oma rotta!” Se, jonka nimen rotta saa huudetuksi ensin, jää seuraavalla kerralla.

 

Teksti: (2004) Aulio Olli, Gummerus, Jyväskylä: Suuri leikkikirja.