13.luukku – Tonttu

Pihapiirin haltijat

Tonttu kaivolla. Kuva: Riitta Varpuharju

Suomalaisissa metsissä ovat jo vuosisatojen hallinneet metsän kansaa Tapio ja Mielikki. Järviä hallitsevat Ahti ja hänen puolisonsa Vellamo. Kaikkien tärkein haltija on Ukko, joka hallitsee sateita, salamoita ja ilmoja. Peikkojen, hiisien, näkkien, maahisten ja menninkäisten lisäksi haltijoita löytyy myös kodeista.

Tontut ovat kuuluneet suomalaiseen pihapiiriin kauan. Jo Mikael Agricola mainitsi tontut vuonna 1551, ja tonttu-sana onkin yksi kirjakielemme vanhimmista sanoista. Joulutonttuihin näitä kotien ja rakennusten haltijoita ei pidä kuitenkaan sekoittaa. Heidän kanssaan yhteistä on koko ja pukeutuminen, mutta muutoin kansanomaiset tontut ovat vanhempaa perua.

Tontuu koputtaa. Kuva: Riitta Varpuharju

Tontut ovat hyvin pieniä miehiä tai naisia ja he pukeutuvat harmaisiin tai muuten tummiin vaatteisiin. Yleisimmin tontut pitävät piippo- tai hiippalakkia, toisilla on hattu. Miespuolisilla tontuilla on pitkä parta. Tontulla saattaa olla myös vain yksi suuri silmä keskellä otsaa. Tontut eivät mielellään näyttäydy ihmisille, mutta usein niistä nähdään vilauksia tai niiden toimia huomataan. Tonttu saattaa näyttäytyä myös ennusmerkkinä. Talonväki kyllä tuntee tonttunsa ja tietää sen luonteen.

Tonttujen tehtävänä on talon hyvinvoinnin edistäminen. Ne hoitavat ja suojelevat karjaa ja omaisuutta. Riihitontun tehtävänä on huoltaa riihtä, navettatonttu pitää huolta eläimistä. Kotitonttu saattaa yöllä herättää talonväen, jos jokin vaara uhkaa taloa. Onpa näin vältytty monelta tulipalolta tai estetty karjaa karkaamasta tai estetty muu onnettomuus tapahtumasta.

Tontuille viedään vaivojen palkaksi ja kiitokseksi ruokaa. Tontut pitävät puurosta, lämpimästä leivästä ja juustosta. Saunatontulle jätetään löylyt. Juhlapyhinä tonttuja muistetaan erityisin herkuin.

Tyynelän tilalla asuu paljon tonttuja.

Lähteet: Myytillisiä tarinoita (SKS 1975) ja Koski, Mervi: Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja (Karisto 2007).