100. luukku – ristipistot

Kuva: Anu Virolainen

Ristipistoihin on moni tutustunut koulussa. Muistathan: tylppäkärkinen neula, vohvelikangas ja muliinilanka?

Kahdesta ristikkäin ommellusta neulanpistosta syntyy kirjain x. Kun niitä jaksaa ommella riittävän monta vieretysten, syntyy hienoja kuvioita.  Ristipistoilla voi kirjailla muun muassa tauluja ja pöytäliinoja. Niitä varten voi ostaa kaupasta valmiin pakkauksen, joka sisältää tarvikkeet ja ohjeet. Ristipistoilla voi myös nimikoida kauniisti pyyheliinoja, lakanoita ja muita kodin tekstiilejä. Koska ristipistojen teko on helppoa eivätkä tarvikkeet maksa paljon, niitä voi tehdä kuka vaan osaamiseen ja varallisuuteen katsomatta. Voidaan puhua todellisesta kansantaiteesta.

Tarvitset ristipistojen tekemiseen kangasta, lankaa ja tylppäkärkisen neulan. Aloittelijan on helpointa käyttää valmiiksi ruudutettua kirjontakangasta tai vohvelikangasta. Ristipistot aloitetaan ompelemalla ensin alapistot ruudun vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan. Tämän jälkeen ommellaan yläpistot oikeasta alakulmasta vasempaan yläkulmaan.

Metro 5.1.2018

2000-luvulla ristipistoja on alettu käyttää laajemminkin kuin vain lakanoiden kirjailuun. Aktivistipiireissä ristipistoin kirjottuja tauluja on alettu käyttää kantaaottavien viestien välittämiseen esimerkiksi politiikasta tai feminismistä. Ristipistoilla voidaan kuvioida huoneentauluja, rintanappeja ja takin selkämyksiä. Facebookin ”Radikaalit ristipistot” -ryhmästä löytyy esimerkkejä kirjonta-aktivismin eri muodoista. Vaikka viestit ovat muuttaneet muotoaan vuosien saatossa, ristipistotaulut ovat säilyttäneet asemansa tavallisen kansan itseilmaisun muotona.